Myönnän – kun puhun julkisesti freelancerin hommasta, puhun yleensä sen huonoista puolista. Siihen vaikuttaa tietenkin se, että yrittäjänä toimiminen on journalistille nihkeä paikka. Ei ole sosiaaliturvaa eikä oikein mahdollisuutta muuttaa yrittäjäriskiä rahaksi.

Amerikassa kaikki on suurempaa, myös freelancereiden ongelmat. Cinematical-elokuvablogin toimitus koostui permalancereista, jotka saivat äskettäin kaikki kenkää. Eric D. Snider kertoo tapahtumista blogissaan. Hauskaa tässä on se, että irtisanottuaan sopimukset pomot lähettivät toimittajille sähköpostia, jossa pyydettiin heitä kirjoittamaan ilmaiseksi:

‘

You will be invited to contribute as part of our non-paid blogger system; and though I know that for many of you this will not be an option financially, I strongly encourage you to consider it if you’d like to keep writing for us, because we value all of your voices and input.

Mustalla tavalla hauskaa on sekin, että sen jälkeen kun Snider julkaisi irtisanomismeilin, viestin lähettäjä sai kenkää. Tai kuten Snider asian muotoilee, You’ve heard of “shooting the messenger”? AOL shot the messenger who delivered its own message. You’ve got fail.

Eilisen Hesarin iPad-version sunnuntaisivuilla oli juttu, jonka kuvissa on jotain kummallista:

Paperilehdestä näki, mitä siellä olisi pitänyt olla:

Kun klikkasi taulutietokoneen ruudulla näkyvät punavihreät sutut isommaksi, mysteeri selviää:

Mitä ilmeisemmin nuolikuva on tiedosto, jossa on molemmat nuolet ja niistä rajataan näkyviin vain toinen. Automaattisesti tehtävä iPad-taitto ei moista hienoutta tajua, vaan lämäisee mukaan kuvan rajaamattomana.