Author Archives: OlliS

Freelancer, saitko valtavasti mätkyjä? Älä vielä panikoi

Sain tänään verotuspäätöksen vuodelle 2011. Sen mukaan joutuisin maksamaan mätkyjä 1809,39 euroa. Tiedän harrastavani jonkin verran verosuunnittelua, mutta en tajunnut sen olevan ihan noin aggressiivista.

Soitin siis verottajan palvelunumeroon ja kysyin asiasta. Kävi ilmi, että oli tapahtunut sama sekaannus kuin parina–kolmena vuonna tätä ennenkin. Aiemmin minulle on lähetetty asiasta selvityspyyntö, mutta nyt sitä ei jostain syystä kuulunut. (Virkailijan puheesta ymmärsin, että sellainen olisi pitänyt lähettää tälläkin kertaa.)

Valtaosa tuloistani on tekijänoikeuskorvauksia eli juttupalkkioita ja laskutan kaikki työni toiminimen kautta. Toisin sanoen henkilökohtainen veroilmoitukseni on lähes tyhjää täynnä ja varsinaisesti kaikki toiminta tapahtuu liikkeen- ja ammatinharjoittajan veroilmoituslomakkeella.

Muutama avustamistani lehtitaloista on kuitenkin ilmoittanut minulle maksetut tekijänoikeuskorvaukset myös henkilöverotuksen puolella. Taustalla on ilmeisesti työnantajan vuosi-ilmoituksen tämä kohta:

Maksajan on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä.

Vaikka maksan veroni firman kautta, olen kuitenkin tässä suhteessa luonnollinen henkilö – tai näin ainakin reskontrassa on tulkittu.

Oli niin tai näin, tuplaverotuksesta selviää jatkossa varsin helposti:

  • viivaa henkilökohtaisesta veroilmoituksesta yli kaikki tuplana ilmoitetut ansiotulot ja
  • kirjoita Lisätietoja-kenttään, että ko. työ- ja tekijänoikeuskorvaukset on ilmoitettu liikkeen- ja ammatinharjoittajan lomakkeella

Siinä se.

Jos epäilet, että verotuksessasi on käynyt tänä vuonna samanlainen moka, kannattaa soittaa verottajalle. Asian saattaa saada selvitettyä puhelimessa tai ainakin lähettämällä lyhyt selvitys erittelyineen verottajalle.

Image unohti lukijan ja asettui kohteen puolelle

Uusimmassa Imagessa (08/2012) on Kerkko Koskisesta juttu, jossa muut ihmiset kertovat hänestä. Anna Viitalan haastattelun perässä lukee

(Kerkko Koskisen pyynnöstä Pihla Viitalaa ei haastateltu.)

Journalistin ohjeissa sanotaan, että

2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

Tässä valossa kommentti vaikuttaa vähintäänkin kummalliselta. Kun ihmettelin asiaa ääneen Twitterissä, Joanna Palmen vastasi seuraavasti:

Minua ei varsinaisesti vaivaa se, että Pihla Viitalan kommentteja ei lehdessä nähty. Jos hän olisi kieltäytynyt haastattelusta itse, ei asiassa olisi nokan koputtamista.

Sen sijaan en pidä tavasta, jolla Image valitsi haastateltavan ja lukijoiden välillä. Haluan, että tiedotusväline on aina ensisijaisesti lukijan puolella.

Image ei tehnyt nyt niin.

Edit: Myös Voicen Mikko Räsänen kommentoi asiaa:

Edit 2: Päätoimittaja Mikko Numminen selventää tapahtunutta:

Vaatimaton ehdotus digi-Hesarin taitosta

Helsingin Sanomat uudisti digilehtensä ja hyvä niin. Internetin yleisen hyvinvoinnin kannalta hienointa on se, että tilaajat voivat jakaa linkkejä lehden juttuihin, kun aikaisemmin linkit ylettivät vain maksumuurin portille saakka.

Yksi asia siinä on mielestäni tehty vähän köpöisesti, ja se on leipätekstin taitto. Sehän vaihtelee ruudun koon mukaan, mutta ainakin Macbookin 1280×800-resoluution näytöllä tulos on kehno: palstat ovat liian leveitä ja kappaleiden välillä on liikaa tyhjää, jolloin kokonaisuus näyttää leviävän tuhanneksi palaseksi.

Digi-HS

Asia on helppo ratkaista esimerkiksi näin:

Muokattu digi-HS

Muokkaus vaati vain muutaman rivin CSS-koodia. Minun versiossani mitat ovat vähän sinne päin, mikä sotkee rivirekisterin ja aiheuttaa kummallisia puolikkaita leski- ja orporivejä, mutta ne saataisiin varmasti viilattua pois, jos ylläpitäjät vain tarttuisivat asiaan.


section.text p {
  text-indent: 18px;
  margin: 0;
  width: 400px;
}

section p.votsikko {
  text-indent: 0px;
  margin-top: 19px;
}

section.text p:first-child {
  text-indent: 0px;
}

Toimittaja Sulopuisto kirjoitti jutun – katso video!

Törmäsin selaimessa toimivaan Stypi-tekstieditoriin, jossa on aika hauska ominaisuus. Se tallentaa tiedon kaikista näppäimenpainalluksista ja osaa jälkikäteen toistaa koko prosessin alusta loppuun.

Tallensin homman videoksi, jotta pystyin nopeuttamaan sitä. Tässä syntyy taannoinen Rele-juttu tietokoneohjelmien luovuudesta:

(RSS-syötettä seuraavia ilahduttanee suora Youtube-linkki.)

Tässä on potentiaalia vaikka mihin. Tallenteesta näkee, miten jotkut lauseet syntyvät melkein valmiina, kun taas toisia tulee rämpättyä edestakaisin vaikka miten pitkään. Jutun perässä roikkuu pitkään avainsanoja, jotka odottavat saavansa lihaa ympärilleen.

Vaikka kirjoittaminen etenee pääasiassa järjestyksessä alusta loppuun, aina välillä tulee loikattua jonnekin ihan muualle korjaamaan sana tai kaksi. Tekstissä on monia asiavirheitä ja väärinkäsityksiä, jotka huomaan vasta myöhään. Näyttää kuin punnitsisin, voiko niitä sisällyttää artikkeliin.

Olisi todella kiinnostavaa nähdä samanlaisia tallenteita muilta kirjoittajilta.

Aikakauslehtien aatelia Amerikasta 2012

Yhdysvaltain maalla ollaan taas arvioimassa vuoden parhaita aikakauslehtijuttuja. Todellista lukijan palvelua on se, että (melkein?) kaikki ehdokkaat on koottu Longformin sivuille:

Siitä vaan Instapaper tai Readability laulamaan, niin on pääsiäisviikonlopuksi luettavaa.

Suuri Journalistipalkinto sotkee Facebookin käyttäjät ja suomalaiset keskenään

Suuri Journalistipalkinto haluaa ilmeisesti tempaista yleisön mukaansa, sillä tänä vuonna järjestetään erikseen yleisöäänestys. Siihen voivat osallistua ainoastaan Facebook-käyttäjät, sillä ylimääräisten äänien antamisen estämiseksi äänestys tapahtuu Facebook-mötikällä.

Se on sääli, sillä suomalaisista on Facebookissa noin puolet (tarkempaa pohdiskelua). Ymmärrän, että FB on monessa paikassa kätevin de facto -tunnistautumisjärjestelmä, mutta onhan tämä nyt vähän hassua.

Freelancer ei työskentele viikonloppuisin (ellei siitä makseta ylimääräistä)

Pätkät.fi-saitilla kerrotaan 8 syytä freelancerin palkkaamiseksi. Yksi niistä on ajanhallinta: Freelancerit voivat myös tehdä töitä perinteisten toimistoaikojen ulkopuolella.

Lähtökohtaisesti on kylläkin niin, että freelancer ei halua tehdä töitä keskellä yötä ja viikonloppuisin. Meillä on elämä, johon kuuluu höpöttelyä ja seurustelua muiden ihmisten kanssa, ja he tuppaavat yleensä olemaan vapaalla virastoaikojen ulkopuolella.

Totta kai freelancer tarvittaessa työskentelee vaikka jouluisin, mutta siihen liittyy kaksi ehtoa. Jos omituinen työaika on tilaajan keksintö, palkkio kasvaa moninkertaiseksi. On turha kuvitella, että perjantai-iltapäivänä sähköpostiin tipahtanut juttutilaus olisi valmiina ostajan inboxissa maananataiaamuna klo 8, jos korvaus ei ole normaalia suurempi. Toinen mahdollisuus on se, että freelancer päättää itse – syystä tai toisesta – hoitaa hommansa vaikka sitten aamuyöllä.

Pointtini on kuitenkin se, että tilaajan oikeuksiin ei kuulu mahdollisuus ostaa juttuja erikoisiin aikoihin lyhyellä varoitusajalla ja normaaliin hintaan. Joku noista kohdista joustaa aina.

Näin syntyvät BusinessWeekin mahtavat infografiikat

Jennifer Daniel on Bloomberg Businessweekin hurjan lahjakas graphics director. Hän blogaa välillä siitä, miten lehden kuuluisat infografiikat syntyvät: verolobbausta ja 50 kovinta firmaa. Noita katsomalla ei tietenkään opi tekemään infografiikkaa, mutta ehkä siitä saa pienen käsityksen siitä, miten paljon työtä – ja millaista työtä – kunnollisen esityksen tekeminen vaatii.

Niin niin, mutta mitä se tarkoittaa?

Teesi: Jos tiedotusväline julkaisee jutun suomalaisen pankin luottoluokituksen muuttumisesta ja sen jälkeen lukija kysyy, pitääkö kyseisten pankkien asiakkaiden olla huolissaan, toimitus on mokannut.

(Jätetään huomiotta mahdollisuus, että kysyjä joko ei ole lukenut juttua tai pilailee.)