Neljä erilaista tapaa mitata median nettisivuja

Analytiikka eli kävijämäärien mittaaminen on aihe, joka on helppo ymmärtää väärin. Sieltä nimittäin löytää perustelut melkein mille tahansa kehitysehdotukselle, kuten Stijn Debrouwere selittää blogauksessaan Turning questions into metrics:

You can’t improve all four at the same time, so pick what you want to work on right now:

  • the loop: find an article through social media, read it and then possibly share it with others, who might then click through and read it, share it and so on.
  • the browse: enjoy yourself, kill some time, read at least a couple of articles. A great homepage and good recommendations for what to read next keep you on the site.
  • the habit: becoming a part of your morning routine. Even if you enjoy a website you won’t necessarily keeping coming back to it.
  • the sell: donate, buy a subscription, an ebook, an event ticket and so on. Every visit is an opportunity.

Jutussa on paljon muutakin kiinnostavaa, muun muassa tiivis selitys siitä, miksi väärien mittareiden tuijottaminen on turhauttavaa.

Helsingin Sanomien iltapainos tarjoaa huomisen uutiset jo eilen

Sarjassamme näsäviisastelua asioista, jotka eivät minulle kuulu.

HS Ilta

Helsingin Sanomien perjantainen lehti kannettiin meille kotiin Helsinkiin aamuyön tunteina. Sen avausaukeaman oikeassa alanurkassa vinkataan jutuista, jotka julkaistaan tänään kello 16.30.

Lehti on lähetetty painoon joskus ennen puoltayötä ja veikkaan, että levymyyntiaiheesta kirjoittanut toimittaja ei ole ollut silloin enää työpaikalla muutamaan tuntiin. Tästä herää kaksi kysymystä.

  1. Miksei juttu ole jo aamun lehdessä? (Okei, ehkä se oli eilen vielä kesken, mutta uutiskärki kuitenkin näemmä tiedettiin.)
  2. Miksei juttua julkaista Hesarin nettisivuilla heti kun se valmistuu?

Ymmärrän iltapäiväpainoksen idean siinä mielessä, että rajallinen paketti uutisia tuntuu mukavammalta kuin rajaton meri, jonka horisontti möllöttää avoimena eikä vastarantaa koskaan näy. Tiedän myös, etten ole ip-painoksen kohderyhmää, joten minun miellyttämiselläni ei ole mitään väliä.

Silti jää sellainen olo, että tämän voisi hoitaa yksinkertaisemminkin.

Ohhoh, paljastiko Talouselämän uutiskirje vahingossa klikkiotsikkonsa? (Juu)

Olen suuri uutiskirjeiden ystävä*, joten tilasin äskettäin Talouselämän version. Hämmästys oli suuri, kun eilen silmäilin sitä. Otsikot nimittäin olivat tyhmää klikkien kalastelua, mutta heti sen perässä luki jälkirivi tai ingressi, jossa otsikon mysteeri selitettiin:

TE 1

Venäjän ”karu luku” on bkt:n tippuminen 4,5 prosenttia ja karkin mässyttäjän hyvä uutinen on makeisveron korotuksen peruminen.

TE 2

”Älä tee näin” eli heitä paristoja roskikseen ja ”ala” on suomalaiset mediatalot.

Esitän retorisen kysymyksen: jos kerran klikkiotsikot ovat webin uutiskilpailussa välttämättömyys, miksi uutiskirjeessä ei sitten ole pelkkiä otsikoita? Tai miksei Talouselämän etusivulla ole pelkkiä otsikoita ilman häiritseviä selityksiä?

Tosin nyt pelkään, että joku Talentumilla lukee tämän ja uutiskirjeestä otetaan jälkirivit pois. Tiedätte sitten ketä syyttää.

*: Olen niin suuri uutiskirjeiden ystävä, että pyöritän yhtä sellaista itse: Viisi. Viisi juttua kerran viikossa, ei mainoksia. Kokeile toki.