David Remnick on maailman parhaan lehden* eli New Yorkerin päätoimittaja. New Republicin haastattelussa hän kertoo journalistisesta riippumattomuudesta, riman asettamisesta korkealle, netin ja printin rinnakkaiselosta ja Seymour Hershistä.
Mary-Kay Wilmers puolestaan johtaa London Review of Booksia, joka ei – toisin kuin artikkelin otsikko antaa ymmärtää – ole maailman paras lehti (ks. edellä*), eikä edes yhtä hyvä kuin New York Review of Books. Observerin jutussa kerrotaan LRB:n taustoja, pohditaan sukupuolien välistä tasa-arvoa toimituskunnassa ja perustellun mielipiteen tärkeyttä.
Valaisevia juttuja molemmat, vaikka voisivat olla syvällisempiäkin.
*en suostu väittelemään aiheesta