Saako toimittaja hyötyä jutustaan?

Kirjoitin taannoin Mikrobitin Net.nyt-blogissa verkkovarmuuskopiointivempeleistä. Lisäsin juttuun muutaman niin sanotun referral-linkin, joiden kautta rekisteröityneet käyttäjät saivat hieman lisää levytilaa varmuuskopioilleen – ja niin sain minäkin.

Sami Köykkä kyseenalaisti menettelyn Twitterissä: Referral-koodit lehtijutussa on ehkä jo vähän pushing it. Okei, laitoin mäkin blogiin dropboxin refkoodin, mutta… ja myöhemmin selvennyksenä journalistin ei olettaisi saavan etuja jutustaan. (Sami perusti huomionsa net.nytin kommenttiin Linkin perusteella joku saa klikkauksesta taas jonkun sentin, tai jotain.)

Minä tietenkin selittelin käytöstäni kaikin keinoin. Ensin nenäkkäästi (Eli oletuksena on, etten olisi kirjoittanut noista palveluista, ellei olisi ref-linkkiä tarjolla?), sitten puolustellen (Lisäksi ref-linkistä on hyötyä käyttäjälle, eikä edes ole ”plussaa vain uudelle käyttäjälle” -versioita noista) ja lopuksi kysymyksellä: Entä versio, jossa jutussa on sekä ref että ei-ref-linkit?

Mielenkiintoinen tilanne. Voin tietenkin vakuuttaa, että motiivini olivat puhtaat, mutta joudutte luottamaan siinäkin sanaani. Toki journalistista valintaa on tehty joka tapauksessa. Esimerkiksi Mozy ja Dropbox on mainittu jutussa ensimmäisinä siksi, että käytän niitä ja olen niihin tyytyväinen.

Vertaisin tilannetta siis siihen, että jutussa mainitaan yleensäkään tuotemerkkejä. Siinähän ei ole mitään pahaa, jos käyttö on perusteltua. Olisi varsin omituista suositella ilmaisia varmuuskopiointipalveluita ja jättää ne nimeämättä tai linkkaamatta.

Mutta olisiko referral-linkit pitänyt jättää pois ihan jo siksikin, että juttu olisi näyttänyt neutraalimmalta? Todellinen perusteluni nimittäin oli, että valitsin läpinäkyvyyden ja uskoin sen riittävän selitykseksi lukijalle siitä, miksi tein kuten tein. Mielipiteitä?

13 thoughts on “Saako toimittaja hyötyä jutustaan?

  1. Eikö toimittaja hyödy jutustaan jo ilman referral-linkkejä (esim. rahallisena palkkiona tai maineen kasvattajana)? Ja ehkä referral-linkkien käyttö olisi pitänyt perustella jo alkuperäisessä tekstissä, väärinymmärryksen välttämiseksi?

  2. @osulop sun blogijuttuun ei voi jättää kommenttia. javascript/cookie-virhe, Windows/Chrome. Ovat käytössä.

  3. Kysymys on juuri siitä, miltä asia *näyttää* ja tässä asia ei näytä hyvältä. Kyllä minä sinuun tässä asiassa luotan, mutta jos olisin toimituspäällikkönä tai päätoimittajana linjaamassa, niin linjaisin, että toimittaja ei saa tavoitella henkilökohtaista taloudellista etua jutulla edes ref-linkeillä.

  4. Sanoisin, että ei-kosher, kun kirjoittaa palkkajournalistina. Nuo lisätilansaamiset ovat aina kamppiksia, joten aina haiskahtaa siltä, että juttu tehtiin nyt juuri sen takia.

    Itse olen henk.koht. ei-tulollisessa blogissa käyttänyt referral-koodeja ja ne kyllä kannustivat aikaistamaan palvelusta kirjoittamista vaikka alunperin oli tarkoitus kirjoittaa pidemmän aikajakson jälkeen: http://erkka.vuodatus.net/blog/1586995

    Hyötymisestä vielä. Jos tekisit saman omassa henkilökohtaisessa, mutta voittoatavoittelevassa blogissa (hyöty aukikirjoitettuna), niin asia olisi sitten enemmän ok, vaikka kaikki ei tykkäisi siitäkään. Tuo palkallisuus ja taustabrändin hyödyntäminen määrittää rajaa.

  5. Tästä jutusta ei jäänyt muuta mieleen kuin nuo linkit. Olen Kari Haakanan kanssa samaa mieltä. On aika tärkeää, miltä asiat näyttävät ja jos ne eivät näytä hyvältä, journalistilla on ongelma käsissään.

    Ollin olisi pitänyt jättää ref-linkit kokonaan pois jutusta.

  6. Olen samaa mieltä Karin kanssa. Referal-koodin ymppääminen linkkiin tuo jutun kirjoittajalle henkilökohtaista hyötyä. Olkoonkin sitten vaikka miten pientä tahansa. Tsurnalistinen etiikka tässä asiassa on hyvin selvä; jutun kirjoittamisella ei saa tavoitella minkäänlaista henkilökohtaista etuisuutta jutun käsittelyn kohteena olevalta taholta.

    Askel Pimeälle puolelle on todella pieni. Ei tarvitse katsoa kuin suomalaisia naistenlehtiä, niin näkee journalistista huorausta. Eli sisällön myyntiä. Samaa ilmiötä näkee ulkomaisissa pelilehdissä.

    Naistenlehdissähän homma menee niin, että mainostajat seuraavat hyvin tarkkaan, miten heidän tuotteensa ovat esillä lehden ”toimitetussa” sisällössä. Jos Lorealista ei kirjoiteta, Loreal ei mainosta. Ja koska lähtökohtaisesti naistenlehdet ovat täysin kritiikittömiä (paitsi viimeisellään raskaana olevan vaimonsa jättäneyttä sovinistisikamiestä kohtaan), voi toimittaja lepytellä omaatuntoaan valehtelemalla itselleen kaiken maailman skeidaa aihevalinnoistaan.

  7. pni: Alkuperäisessä jutussa selitetään lopussa, mikä refujen tarkoitus ja toimintatapa on (plussaa viittaajalle ja rekisteröityjälle).

    Kari: Aivan – ei näytä hyvältä. Pientä moraalista ylemmyyttä voi sentään tuntea siitä, että tiesi toimineensa oikeamielisesti vaikka se näytti epäilyttävältä, kun yleensä mennään tasan toisinpäin.

    Erkka: Mozyä olen käyttänyt kolme vuotta, Dropboxia (arviolta) puolitoista. Mutta eihän sekään jutusta näy, ja vaikka mainitsisin asiasta, se vaikuttaisi aina vaan enemmän selittelyltä.

    Tuomo ja Ossi: Eli onko niin, että jutun lukijalle tuleva hyöty ei paina tässä mitenkään? Ts. entä jos on mahdollisuus antaa bonusta pelkästään lukijoille eikä itselle?

  8. Parasta 30. Maaliskuuta · Pohdiskeleva Liftari

  9. Olli: ”Eli onko niin, että jutun lukijalle tuleva hyöty ei paina tässä mitenkään?”

    Ota huomioon, että lukijoille tuleva hyöty kumuloituu sinun kohdallasi muita voimakkaammin. Sanotaan, että lukija hyötyy vaikkapa 500 megaa kun käyttää linkkiä. Jos testaajia on paljon, niin kohdallasi puhutaan useista ellei kymmenistä gigatavuista. Se tarkoittaa tuntuvia alennuksia palvelun vuosimaksuissa. Ja hieman pidemmällä aikavälillä saavutettu rahallinen hyöty on jo huomattava (kapasiteetin hinnanpudotus syö saavutetun edun tietty jonkin ajan jälkeen).

  10. Erkka: paitsi että ilmaisversioon ei saa lisäquotaa kuin tiettyyn rajaan asti referraleilla. Jälleen detskua, jonka selittäminen ei muuta itse asiaa mitenkään.

    ****

    Selvää on siis se, että se miten nyt homman hoidin, ei ole oikein.

    Vielä pitäisi keksiä, onko olemassa joku tapa, jolla sen voisi tehdä fiksummin.

  11. Mielestäni erilaisten tarjouskoodien tarjoaminen lukijoille ei tietenkään palvele journalismina ketään. Ref-koodit kun voisi kärjistetysti rinnastaa verkostomarkkinointiin.

    Lukijan saama hyöty sinulta on ilmeinen paitsi tiedon ja arvion puolesta, myös palvelun konkreettisessa käytössä. Periaatetasolla keskusteltaessa hyötyä on kyettävä skaalaamaan ilmaisesta tallennustilasta euroihin ja etelän-matkoihin.

    Tuomon ja Karin kanssa olen samaa mieltä, että tässä tapauksessa vilpitön ele vaikuttaa epäilyttävältä. Se riittää kyseenalaistamaan journalistisen tuotoksen riippumattomuuden ja siten koko jutun. Tyylikästä tapaa tehdä tuo ei ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.