Sain sähköpostia pyytämättä ja yllätyksenä:
On kohteliasta vastata, joten tein niin:
Miksi?
Palveluhenkisenä ihmisenä Anniina vastasi nopeasti:
Joten niin tein minäkin:
Terve, Anniina.
Oletko oikea ihminen?
Seuraavassa viestissä oli jotenkin kummallinen sävy:
Ahaa, hän haluaakin viestiä englanniksi. Vastasin asianmukaisesti:
”Don’t take it as a spam” = ”I am a spammer”
Uusi tuttavuuteni alkoi vaikuttaa kireältä:
Palasin asialinjalle:
Kerro ensin lisää työnkuvastasi.
Anniina ei jaksanut enää leikkiä:
Hämmennyin ja pyysin selvennystä:
En ymmärrä lausetta ”SEO johtoon”. Mitä meinaat sillä?
Oli jo liian myöhäistä:
Yritin silti pelastaa tilanteen runollisella viittauksella:
Älä mee, tai viet multa kaiken.
Hänkin jaksoi vielä yrittää:
Mutta ilmeisesti vastaukseni oli liikaa:
Periaatteessa mixei
Lähetin puolentoista tunnin päästä toisenkin viestin:
Hei mikset vastaa mun kutsuun
Huudanko vain yksin tuuleen?
Kukaan ei vastannut.
Kerran yksi tyyppi pyysi audienssia ja ilmoitti että mulla ei oikein ole toi some hallussa, että hän voi auttaa kohtuullista 20 000 euron korvausta vastaan. Tyypillä ei ollut twitter-tiliä. Facebookissa se oli, mutta statukset eivät olleet julkisia.
Ehkä sen internet-julkisuus oli pseudonyymillä.