Category Archives: Yleinen

Jenkkimalli free-toimittajan laskutuksen selvittämiseen

Alan D. Mutter esitteli blogissaan yksinkertaisen taulukkolaskentamallin, jonka avulla freelance-journalisti voi laskea työllensä hinnan. Se ei ilman soveltamista istu Suomeen, mutta sama periaate on käytössä meillä Freen satasessa (pdf), joka erittelee sivukulut ja selittää, miksi freen työstä maksetaan näennäisesti enemmän kuin palkkatyöläisen työstä.

Mutterilla on myös kannustava viesti freelancereille:

Quality journalism takes training, time and tenacity. Although it’s easy to fill space with words, pictures and videos that are produced quickly and on the cheap, down-and-dirty “journalism” is the intellectual equivalent of empty calories. […] Whatever you do, though, don’t sell yourself short, because journalists can’t protect society if they can’t protect their own careers.

Kaksi, eiku kolme, Paavo Väyrysen ystävää

Vallan mainio Juha Mäkinen (ystävä, uskallan sanoa) kirjoitti sunnuntai-Hesariin jutun Koko Väyrysen tuotanto kahdessa päivässä. Linkki on maksumuurin takana, joten lainaan tähän jutun alun:

Minulla on Tampereen kaupunginkirjaston virkailijalle pyyntö: haluan lainata Paavo Väyrysen koko tuotannon. Virkailija ei hämmenny, vaikka pääosa kirjoista pitääkin noutaa varastosta. ”Paavoa haluavat nyt kaikki”, hän sanoo. […] Olen päättänyt haastaa Väyrysen hänen omassa lajissaan, lukunopeudessa. Väyrynen kehaisi aikoinaan lukeneensa Fjodor Dostojevskin koko tuotannon kolmessa päivässä. Kun lausuntoa epäiltiin, hän täsmensi lukeneensa vain ne Dostojevskit, jotka sattuivat löytymään kirjaston hyllystä.

Minähän tein saman loppuvuonna 2008 Jylkkärissä. Juttuni Alussa oli Paavon sana (sivu 11) alkaa näin:

Juuri tänään on täydellinen päivä lukea kaikki Paavo Väyrysen kirjat. Pasilan messukeskuksessa ihmiset tunkeilevat kirjamessuille, ja huomenna järjestetään kunnallisvaalit, joissa keskustan kannatus romahtaa kuin antiikin tragedian päähenkilö. Väyrysestä itsestään on kasvanut myyttinen hahmo. Hän kaatuu vain noustakseen uudelleen. Tavoitteenani on unohtaa median muokkaama Paavo ja tutustua hänen kirjojensa sivuilla elävään platoniseen idea-Paavoon. Uskallan jo sinutella, sillä luulen, että meistä tulee tänään läheiset.

Juhan juttu on parempi, vaikka ei minunkaan ihan kelvoton ole. Paitsi loppu on kovin tyhmä.

Edit: Juha pani linkin vielä kolmanteen samanlaiseen. Ville Grahnin juttu On totuuden aika alkaa näin:

Pitkän linjan valtiomies, nykyinen ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) retosteli aikanaan lukaisseensa Fjodor Dostojevskin tuotannon kolmessa päivässä. Paitsi vauhdikas lukija, Väyrynen on myös tuottelias kynäilijä. Muiden toimiensa ohessa herra on ehtinyt kirjoittaa neljätoista teosta. Kaipa jonkun täytyisi myös lukea ne.

Tarvitsk palvelue oikolukkku free edistori

Yhtenä aamuna pyöräillessäni kaupunkiin aloin miettiä, että jäiköhän edellisenä päivänä kirjoittamaani elokuva-arvioon kirjoitusvirhe. Sellaista sattuu, etenkin kun julkaisee juttunsa itse.

Sitten mietin, että olisikohan rakoa palvelulle, joka toimisi ikään kuin freelance-editorina. Että joku täysjärkinen lukisi jutun läpi, korjaisi selvät kirjoitusvirheet ja tekisi ehdotuksia sen parantamisesta, rakenteellisia ja muita. Nuohan ovat ostavien toimittajien hommia, mutta epäilemättä pieni lisäapu ei tekisi pahaa.

Twitter kertoi juuri äsken, että (hiukan) tuollainen englanninkielinen palvelu on jo olemassa.